Minnan blogi

Yrityksen perustaminen

( 20.01.2019 )

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön rakenne

Avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä. Yhtiömiehet harjoittavat elinkeinotoimintaa yhtiön hyväksi ja ovat henkilökohtaisesti vastuussa.

Avoin yhtiö on henkilöyhtiö. Avoin yhtiö henkilöityy omistajiinsa. Tästä huolimatta avoin yhtiö on kuitenkin myös yhtiömiehistään eli omistajistaan riiippumaton oikeushenkilö. Oikeushenkilöllä tarkoitetaan itsenäistä toimijaa, joka voi omissa nimissään tehdä oikeustoimia ja osallinen erilaisissa asioissa. Avoin yhtiö voidaan siis esimerkiksi haastaa oikeuteen.

Kaikki avoimen yhtiön yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön sitoumuksista ja velvoitteista. Henkilökohtainen vastuu on ankaraa. Vastuu ulottuu kaikkiin yhtiön velvoitteisiin. Yhtiömies on vastuussa näistä velvoitteista kaikella henkilökohtaisella omaisuudellaan. Tämä on erotuksena toiseen henkilöyhtiöön, kommandiittiyhtiöön, jossa vastuussa yhtiön velvoitteista on vain vastuunalaiset yhtiömiehet. Kommandiittiyhtiössä voi olla myös äänettömiä yhtiömiehiä, joiden vastuu ei ole yhtä ankaraa.

Avoimessa yhtiössä yhtiömiehellä on oikeus nostaa  pääomaa yhtiöstä omiin tarkoituksiinsa.

Avoimen yhtiön yhtiömiehet siis kukin tahoillaan vapaasti koko yhtiötä samalla, kun kaikki yhtiömiehet ovat täydessä vastuussa kaikista avoimen yhtiön velvollisuuksista.

Avoimen yhtiön toiminnan järjestäminen perustuu siis pitkälle yhtiömiesten keskinäiseen luottamukseen ja yksimieliseen päätöksentekoon. Ankara velkavastuun vastapainona on se, että yhtiömiehen ei tarvitse sietää sellaisia yhtiön päätöksiä tai toimenpiteitä, joita vastaan hän henkilökohtaisesti on.

Avoimen yhtiön yhtiömiehet voivat keskinäisellä yhtiösopimuksella sopia haluamallaan tavalla esimerkiksi yhtiön hallinnosta ja päätöksenteosta, varojenjaosta ja purkamiseen liittyvistä seikoista. Käytännössä asiat, joista ei voida sopia toisin, ovat yhtiömiehen oikeus erota yhtiöstä sekä vastuu yhtiön velkojia kohtaan.

 

Avoimen yhtiön pääoma

Avoimen yhtiön pääoma on vapaasti päätettävissä. Perustamisvaiheessa ei ole pääoman määrän vähimmäisvaatimusta kuten osakeyhtiötä perustettaessa on.

Avoimeen yhtiöön liittyen ei laissa säädetä vähimmäispääomavaatimuksesta. Yhtiömiesten ei tarvitse sijoittaa yhtiöön sen perustamisvaiheessa rahaa. Pääomaa ei myös tarvitse sijoittaa yhtiöön missään muussakaan liiketoiminnan vaiheessa. Tältä osin avoin yhtiö poikkeaa osakeyhtiöstä.

Vähimmäispääomasta säätäminen ei avoimen yhtiön kohdalla ole tarpeen, sillä yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Henkilökohtaisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että velkoja voi halutessaan vaatia ketä tahansa yhtiömiestä maksamaan yhtiön velan kokonaisuudessaan omista henkilökohtaisista varoistaan. Samasta syystä myöskään avoimen yhtiön pääoman pysyvyydestä ei ole erityisesti säädetty. Yhtiömiehillä on oikeus nostaa yhtiöstä varoja vapaasti. Avoimen yhtiön oma pääoma voi olla negatiivinen.

Vaikka lainsäädännön kautta ei tule vaatimusta avoimen yhtiön pääomasta, sanelee käytäntö kuitenkin sen, että myöskin avoimella yhtiöllä pitää olla jonkinlainen pääoma jo perustamisvaiheessa. Avoimen yhtiön perustamiseenkin, kuten aina yhtiön perustamiseen, liittyy maksuja. Rekisteröimiskustannukset (patentti- ja rekisterihallituksellekaupparekisteriin ym.) syntyvät jo ennen kuin avoin yhtiö on virallisesti perustettu.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön perustaminen

Asianmukaisesti perustettu osakeyhtiö on omistajista erillinen, itsenäinen oikeushenkilö, joka vastaa itse omista velvoitteistaan. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on ollut 2 500 euroa, mutta yritystoiminnan aloittaminen helpottui 1.7.2019, kun yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistui 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus.

Osakeyhtiö perustetaan siten, että osakkeenomistajat tekevät kirjallisen perustamissopimuksen ja allekirjoittavat sen. Allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Samoin johdon jäsenten ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta.

Perustamissopimuksessa täytyy aina olla maininta seuraavista asioista:

  • sopimuksen päivämäärä
  • kaikki osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet
  • osakkeesta yhtiölle maksettava määrä (merkintähinta)
  • osakkeen maksuaika
  • yhtiön hallituksen jäsenet
  • yhtiön tilintarkastajat.

Perustamissopimuksessa voidaan tarvittaessa mainita myös toimitusjohtaja. Yhtiöllä ei välttämättä kuitenkaan tarvitse olla toimitusjohtajaa. Myös hallituksen puheenjohtaja voidaan valita ja nimetä jo tässä vaiheessa. Tilikauden pituudesta määrätään joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä.

Perustamissopimukseen on lisäksi otettava tai liitettävä yhtiöjärjestys, joka voi uuden lain mukaan olla hyvin suppea. Yhtiöjärjestyksen tarkoitus on määritellä yhtiön toimintaa. Uuden lain mukaan yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön

  • toiminimi
  • kotipaikkana oleva Suomen kunta
  • toimiala.

Jos yhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, toiminimen jokainen ilmaisu on mainittava yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa tarpeen mukaan muitakin määräyksiä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä esimerkiksi, että osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa muulta omistajalta kuin yhtiöltä toiselle siirtyvä osake (ns. lunastuslauseke).

Osake voidaan maksaa rahassa tai rahan sijaan kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apportti). Rahassa maksettava merkintähinta maksetaan yhtiön nimiin avattavalle pankkitilille.

Jos osake maksetaan apporttiomaisuudella, on tästä oltava maininta perustamissopimuksessa. Samalla on yksilöitävä kyseinen apporttiomaisuus, sillä suoritettava maksu sekä selvitettävä omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Apporttiomaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle.

Olettamasääntö on, että osakkeen merkintähinta merkitään osakepääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Vähimmäisosakepääoma (2500 euroa) on kuitenkin aina merkittävä osakepääomaan.

Osakeyhtiön hallinto

Yhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Osakeyhtiölaissa on omaksuttu periaate, että ylempi toimielin voi ottaa alemman toimielimen toimivaltaan kuuluvan asian päätettäväkseen. Näin ollen yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiökokous voi päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta. Myös osakkeenomistajat voivat yksimielisinä tehdä yksittäistapauksessa päätöksen hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta. Vastaavasti hallitus voi yksittäistapauksessa tai yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla tehdä päätöksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Yhtiökokous

Ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä käyttää osakkeenomistajien muodostama yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, voiton käyttämisestä, johdon vastuuvapaudesta ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta (ks. tarkemmin OYL 5 luku 3 §).

Lähtökohta on, että hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Yhtiökokous on pidettävä yhtiön kotipaikassa, ellei yhtiöjärjestyksessä on määräystä toisesta paikkakunnasta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että kokoukseen voidaan osallistua teknisen apuvälineen avulla (esim. reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteys tai tietoverkkoyhteys).

Yksimieliset osakkaat voivat yhtiökokousta pitämättä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Näin tehty päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja vähintään kahden osakkeenomistajan allekirjoitettava.

Yhtiökokouksessa asiat ratkaistaan lähtökohtaisesti enemmistöpäätöksellä eli päätökseksi tulee se ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Määräenemmistöpäätös tarvitaan eräissä osakeyhtiölain 5 luvun 27 §:n mukaisissa tilanteissa. Tällöin yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksissa edustetuista osakkeista. Esimerkiksi päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, suunnatusta osakeannista ja yhtiön asettamisesta selvitystilaan on tehtävä määräenemmistöllä.

Hallitus

Yhtiöllä on aina oltava hallitus, joka huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen on valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä.

Hallituksen tehtävät ovat uudessa laissa samat kuin aikaisemminkin – hallituksella on yrityksen asioissa yleistoimivalta eli se voi päättää asioista, jotka eivät lain mukaan nimenomaisesti kuulu yhtiökokouksen päätettäviksi. Hallituksen päätöksenteossa osakeomistuksella ei ole merkitystä vaan hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide, jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä määräenemmistöä. Äänten mennessä tasan puheenjohtaja ratkaisee asian.

Hallituksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja näin vaatii. Ellei hallituksen puheenjohtaja kutsu kokousta koolle, voi jäsenten enemmistö tai toimitusjohtaja sen tehdä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä, ellei yhtiöjärjestyksessä edellytetä suurempaa määrää.

Toimitusjohtaja

Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka ei ole osakeyhtiössä pakollinen. Hallitus voi myös erottaa toimitusjohtajan ilman erityisiä perusteita ja irtisanomisaikaa. Mikäli toimitusjohtaja on valittu, hän hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtaja on juridisesti yhtiön toimielin eli hän ei ole työntekijän asemassa. Näin ollen työlakeja kuten esimerkiksi työsopimuslakia ja vuosilomalakia ei sovelleta toimitusjohtajaan. Tästä syystä toimitusjohtajan kanssa on syytä tehdä erillinen toimitusjohtajasopimus, jossa sovitaan tehtävän hoitamisen ehdoista.

Toimitusjohtajasopimuksen ehdot tulee räätälöidä kuhunkin tilanteeseen sopivaksi, mutta yleensä sopimuksessa sovitaan ainakin seuraavista seikoista:

  • toimen ja tehtävän kuvaus
  • toimen aloittamisen ajankohta
  • palkkaus
  • ovatko sivutoimet sallittuja
  • toimitusjohtajan lomaoikeus (voidaan esim. sopia, että toimitusjohtajan loma määräytyy vuosilomalain mukaisesti)
  • sairausajan palkanmaksu
  • eroamisikä ja eläke-etuudet
  • salassapitovelvollisuus ja sen rikkomisen seuraamukset
  • kilpailukielto ja sen rikkomisen seuraamukset
  • sopimuksen päättyminen.

Lisäksi voi olla tarpeen sopia esimerkiksi immateriaalioikeuksista (keksinnöt, tekijänoikeus) ja sähköpostin käytöstä sekä viestien avaamisesta tilanteessa, jossa toimitusjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäväänsä tai kun sopimus päättyy

Verotuksen suunnittelu. Mikäli pieni osakeyhtiö tuottaa voittoa, omistaja voi maksaa itselleen palkkaa sopivan määrän ja jättää loput yritykseen sen varallisuutta kerryttämään. Toiminimiyrittäjille tämä ei ole mahdollista.

Takaisin »